Sivut

maanantai 4. heinäkuuta 2016

MAISTIAINEN LOMASTA

Ahh, loma! Tosin, ei aivan. Oma lomani alkaa ensi viikolla ja sitä kestää noin kaksi viikkoa, mutta eilen saimme Mantan kanssa maistiaiset lomasta. Toisaalta, karvakuonon ei tarvitse maistiaisia, sillä se makaa jokaisena aurinkoisena ja lämpimänä päivänä koppinsa katolla raajat levällään, paistattelemassa auringossa. On se koiran elämä aina niin rankkaa! :D
Mantan turkista auringossa paistattelu näkyy selvästi, sillä koira alkaa olla melkein jokapaikasta aivan vaalea, ei kiva.





Aamusta lastattiin auto täyteen tavaraa ja koira sinne myös ja suunnattiin Ilomantsiin. Ajomatka sujui hyvin, Mantan köllötellessä takapenkillä, välillä ikkunasta ulos tuijotellen. Haimme veneemme veljeltäni ja suuntasimme Nuorajärvelle.
Ilma suosi meitä kunnolla ja reissun päämääränä oli Jänissaari. Välittömästi autosta ulos päästyämme noin tunnin ajamisen jälkeen kimppuumme hyökkäsivät paarmat! Jopa Mantan hermot katkesivat ja se alkoi napsimaan hornetteja ilmasta samalla juosten ympyrää. Hiiskatin ötökkämyrkyistä ei ollut mitään hyötyä!




Vene vasille, tavarat kyytiin ja koiralle ja itselle pelastusliivit päälle. Eräs nainen rannalla nauroi ja sanoi kuinka suloiselta Manta näyttikään pelastusliivit päällään. Totesin hänelle, että vesillä tulee sekä koirien ja ihmisten olla turvallisesti.

Manta hyppäsi veneeseen hienosti pyytämällä ja otti normaalin paikkansa veneen keulasta. Siinä se napotti välillä istuen, maaten ja seisten. Muiden veneilijöiden mielestä oli selvästi huvittavaa kuinka koira tapitti järveä tiukasti ja istui rauhallisesti nauttien "meri-ilmasta".



Päämäärään päästyämme Manta odotti veneen kohahtavan rantahiekkaan ja hyppäsi sitten pois kyydistä. Siinä meidän ihmisten sitoessa venettä kiinni, otti Manta ritolat ja lähti tutkimusmatkalle saaren metsikön syvyyksiin. Hetken sitä huutelin vaikka tiesin ettei se saarelta kovin pitkälle pääse ellei siitä sitten kuoriudu himo uimari. ;D Nopeasti se palasi rannalle ja kiinnitin sen liinaan, jotta ei menisi häiritsemään saaren lintuasukkeja.



Mantaa yritin kannustaa uimahommiin, mutta viilennykseksi Mantalle riitti vain rantavedessä hölkyttely. Välillä sekin otti aurinkoa ja sen kanssa sai lekkiä milloin kävyllä ja milloin ihan oikealla lelulla.
Myös eväät olivat koko reissun ajan tarkasti vartioituina ja pystärikin muuttui erittäin ihmisläheiseksi kun makkaroita paisteltiin. Voi tuota Mantaa <3 

2 kommenttia:

  1. Voi miten ihana päivä teillä on ollut! Tuo eväiden vartionti ja äkillinen ystävystyminen kuulosti "etäisesti" tutulta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, luultavasti kuuluvat jotenkin pystykorvan "selviytymistaitoihin" :D
      Tosiaan reissu oli mukava, ei sitä aina paljon tarvita että pystyy nauttimaan pienestä lomasta.

      Poista

Jätäthän tassunjälkesi kommettiboxiin! :)