RUKKA

Rauhallista joulua jokaiselle jo näin alussa! Tänä jouluna pakkasta Pohjois-Karjalassa on ollut reilut 17 astetta. Kirpeä pakkanen, kuuraiset puut ja luminen maa tekivät tästä joulusta vielä mielekkäämmän.

Pientä säätöä oli eilen hieman koirien kanssa, sillä saimme kaksi cotton poikaa vieraaksi ja Mantalla oli juoksut. Hyvinhän vierailu sujui, kun erotettiin Manta pyykkikoreilla pesuhuoneeseen. Manta sai olla rauhassa ja availla lahjojaan pienellä avustuksella. 

Ilme kyllä kertoo Mantan mielipiteen juoksupöksyistä! :D (puhelinlaatu, mutta niin huvittava ilme)

Jotenkin  nämä kuvat uusista valjaista muistuttavat rukan mainostus kuvia, näin ei ollut tarkoitus. Mutta olen todella tyytyväinen valjaisiin, eivät ole rimpulat vaan vahvat ja hyvästä materiaalista valmistetut, heijastin ommel ja kirkas väri ovat plussaa. Suosittelen kyllä lämpimästi.

Mantan lahjasaldo. Jotenkin tuo pinkki linja puskee lahjoista päälle.

 Nyt toivotamme vielä jokaiselle rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta! Tapaamme varmasti blogin parissa sitten ensi vuonna uusilla kujeilla. :)

ELÄINTENHOITAJA

Koulu loppui nyt pariksi viikoksi ja syyslukukausi todistuksella haen sitten helmi-maaliskuun vaihteessa kouluun. Ajattelin hieman valoittaa tulevaisuutta. Olen päättänyt hakea Kajaaniin, Kainuun ammattiopistoon maatalousalan perustutkintoa opiskelemaan. Sitä kautta toisena vuotena erikoistumaan pieneläimiin ja toiveessa valmistua eläintenhoitajaksi keväällä 2018.

"Eläintenhoitajan opinnoissa perehdytään eri kotieläinten lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja opiskellaan eläinten hoitamista ja käsittelyä. Myös yrittäjyysopinnot ja eläintenhoitoon liittyvien koneiden käyttö kuuluvat opintoihin. Eläintenhoidon ammattilaiseksi opiskellaan pääosin käytännön eläintenhoitotöitä tekemällä koulutilan navetalla, tallissa ja koirakeskuksella sekä työssäoppimalla eläinalan yrityksissä."

Ala on minulle juuri se mitä minä tulevaisuudeltani haluan. Maisemanvaihdos olisi siis kyseessä jos koulu ottaa minut sisään. Noin 220 kilometriä tulisi kotiin matkaa, mutta koulun asuntola on ilmainen ja aivan koulun lähellä. Monelle varmasti tulee mieleen kysymys, "Mitenkäs Manta?"  Virallisesti Mantan omistajuus on isälläni, mutta näillänäkymin Manta tulee mukaani Kajaaniin. Manta viettäisi siis (ainakin jotkut) viikot kanssani Kajaanissa ja viikonloput kotona Joensuussa. Vaikka peruskoulua on jäljellä vielä puoli vuotta, kihisen silti innosta ja toivon sydämmeni pohjasta, että pääsen Kajaaniin! :)

Ja päästiin tänään Mantan kanssa loman kunniaksi kunnolla kuvailemaan lumiseen, mutta pilviseen luontoon, :)

Hiljaiseloa

Näin alkuun pyydän jo anteeksi. Koulua, kokeita, läksyjä, projekteja jaaaa, lisää koulua! Elikkä, jos jäi hieman epäselväksi on koulu vienyt minusta kaiken energian. Todellisuus iski vasten kasvojani noin pari viikkoa sitten. Haen joulutodistuksellani jatko-opintoihin! Joten kaikki illat pänttäillessä kokeisiin.

Mutta joulu tulee pian ja loma alkaa. Silloin varmasti päästään Mantan kanssa valoisan aikoihin ulos viettämään aikaa ja ottamaan valokuvia kauniista lumisesta luonnosta. Enempää kirjoitettavaa ei valitettavasti ole, mutta kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulun odotusta! 

Mahtifiilis

Lunta ja tuulta. Luonto oli selvästi ajatusta vastaan, että mentäisiin match show:hun tänään. Mutta lähdettiimpä silti. Lunta satoi paikalle mennessä rutkasti, mutta onneksi laantui ennen kehien alkua. Manta oli erittäin innoissaan lumesta, joten hötkyilyä riitti ennen kehiä käsittämättömästi. Muutaman kerran kun yritettiin juoksutusta. Mutta kun lumi lensi jalkoja nostellessa piti lentäviä lumipalloja tietysti ruveta metsästämään hyppimällä. Jätettiin siis homma aika nopeasti taka-alalle ja lähdettiin kävelemään kehiä odotellessa. Ensimmäistä kertaa ilmoitin itseni ja Mantan junior handler kehään. Ja sitten myös avoimiin. Ensimmäisenä alkoi junior handler minkä jälkeen soimasin itseäni siitä etten tehnyt juoksutusta selvästi tai kolmionkin "kulmat" olivat pyöreät eivätkä terävät. Mutta Manta seisoi upeasti paitsi kehän lopussa hieman mielenkiinto laski ja kontaktin saanti oli erittäin haastavaa. Junior handlerissä sijoituimme kolmansiksi! Olin erittäin hyvilläni, että tuomari kehui sitä miten metsästyskoira saatiin kulkemaan nätisti ja esitetyksi rodun mukaisella tavalla. (Siitä rodunomaisuudesta en nyt ihan päätäni pantiksi laittaisi) :D Kun palkinnot oli kerätty hirveä juoksu kehästä ulos ja samantien avointen kehiin. Mantan parina oli musta suomenlapinkoira. En kerennyt mitenkään keskittyä lapinkoiran suoritukseen, kun yritin piristää Mantaa kun joutui heti kehän perään toiseen kehään. Onnistuihan se piristys sitten lopuksi, jolloin omasta mielestäni esittäminen sujui hyvin. Junior handler kehässä jouduin tekemään ensimmäisen kerran ikinä kolmion. Siinä kehässä kulmat olivat olemattomat, mutta petrasin kulmiin sitten avoimessa. Lopuksi saimme punaisen nauhan. Olin jo siinä vaiheessa onnesta pyöreänä, mutta kun tuli punaisten kehän vuoro meinasin haljeta ylpeydestä. Sijoituimme Pun. 2! Ei siis mikään turha reissu ja Manta tykkää uudesta possu vinkulelustaan.

Mieltä: KOIRALLE MYRKKYÄ

"Koira kuoli syötyään myrkytettyä makkaraa." "Koira söi rotanmyrkkyä sisältävän makkaran." "Poliisi etsii koirien myrkyttäjää." jne. Kuulostaako lainkaan tutulta?

 Varsinkin viime vuoden aikana omaan silmään nämä tapaukset ovat pistäneet. Sosiaallinen media antaa melkein joka viikko ilmoituksen johonkin suuntaan Suomea osuneesta myrkytys tapauksesta tai havainnosta. Se on erittäin masentavaa ja surullista. Ihmiset, maapallon saastuttajat ja sen tuhoajat kohdistavat mitättömän vihansa, 100%:sesti viattomiin eläimiin ja varsinkin koiriin.

Mikä sitten ajaa ihmisen laittamaan myrkkyjä makkaroihin ja jättämään ne koirakoiden lenkkipoluille ja koirille tarkoitetuihin puistoihin? Siihen voi olla monia syitä. Oli syy kuitenkin mikä tahansa, onko oikeutettua kohdistaa kaikki se julmuus koiraan, joka ei voi puolustautua milläänlailla ihmisen voimaa vastaan? Kaikki ihmiset eivät pidä koirista ja se on okei. Eivät ihmiset pidä kaikista muista ihmisistäkään. Eikä ole tarvekkaan, että kaikkien tulisi pitää koirista tai ihmisistä. Mutta se, että todellakin halutaan satuttaa niinkin tuskallisesti kuin myrkyttäminen, se on aivan käsittämätöntä! Mikä jumalallinen oikeus ihmisellä on satuttaa viatonta koiraa?! Ei niin mikään, ei yhtikäs mikään! Jos ihmiselle on sattunut jotain esim. koira on hyökännyt päälle, syytä ei voi laittaa koiran harteille. Ihminen on se joka koiran kasvattaa ja kouluttaa. Jos koira hyökkää kimppuun ei vihaa pidä kohdistaa eläimeen. Se ei päätä omasta kasvatuksestaan tai siitä, miten se koulutetaan. Myös koiran omistajan pitää muistaa, että omistaja on se jonka täytyy huolehtia riittävästä turvallisuudesta siellä missä on muitakin ihmisiä. Jos koira ei pysy omistajan hallinnassa, ei sitä pidä päästää irti.

Rotanmyrkky on ollut monissa tapauksissa "maustamassa" ruokasyöttiä. Rotanmyrkky on helposti saatavaa ja suhteellisen halpaa, joten tämä voi edesauttaa sen suurta käyttöä. Tämä myrkky aiheuttaa suurta vahinkoa myös suuremmallekkin eläimelle.
En ajattele lainkaan mitään lakimuutosta kyseistä myrkkyä kohtaan, mutta on hyvin harmillista että rotanmyrkky on todella helposti saatavaa.Vaikka näitä ihmisiä on, jotka haluavat pahaa eläimille, täytyy myös muistaa että on olemassa niitä hyviä ihmisiä jotka ilmoittavat ja varoittavat muita epäilyttävistä asioista lenkkipoluilta yms. Olen aina ollut hyvilläni, että meillepäin nämä syötit eivät ole vielä tulleet. Mutta harmikseni noin kuukausi sitten näin ilmoituksen, että koirapuistossa missä Mantan kanssa kävimme, on löytynyt epäilyttäviä makkaran paloja maan alta ja pieni koiranpentu oli joutunut eläinlääkäriin (mahd. myrkytyksen takia.) Tämän takia itse en ainakaan uskalla kyseiseen puistoon ainakaan lähiaikoina mennä.

Siinä oli nyt tälläisestä asiasta hieman mietteitä. Toivotaan, ettei kenenkään koira tai muu lemmikki joudu kyseisen asian uhriksi. Sunnuntaina Mantan kanssa olemme menossa vuoden viimeisiin mätsäreihin, (ellei uusia ilmesty) ja minä uskaltaudun junior handleriin. Hieman jännitystä on, mutta uskon kokemuksen karttuvan. :)

AUTUMN IS HERE

Pari viikkoa takaperin perjantaina pakkasimme metsä kamppeet, itsemme ja Mantan auton kyytiin ja keula kohti Ilomantsin metsästysmaita. Mantan ei tarvinnut kuin nähdä maastokuvioiset housut ja tutkapanta, niin häkissä alkoi mahdoton pomppiminen ja haukkuminen. Iltamyöhällä saavuimme Ilomantsiin, jossa yövyimme koko viikonlopun. Pikinokan onnellisuus hipui taivasta ja pienissä ovaalin muotoisissa nappisilmissä pystyi näkemään odotuksen tunteen seuraavaa päivää varten.
Aamulla herätys oli paljon mielyttävämpi, kuin tavallisesti. Märkä kuono tökki minut olohuoneen sohvalta hereille. Manta pyysi päästä ulos. Avasin ulko-oven ja päästin pystärin ulos ja painelin itse katsomaan kelloa ja tekemään aamupalaa. Manta oli innosta soikeana, kun sai juosta isolla pihalla vapaana, eikä minunkaan tarvinnut vahtia sitä kokoaikaa.
Lähdimme lauantai aamuna metsään hieman "myöhässä" noin puoli seitsämän aikaan olimme menossa metsästysmaille.
Kävelimmen lauantaina kolmessa eri paikassa, mutta lintuja ei näkynyt juuri ollenkaan. Olisiko tähän syynä se, että keväällä lintupoikueet olivat epäonnistuneet. Koko päivän aikana Manta sai vain pari kunnollista haukkua, mutta metsästäjät möhlivät. Lauantain kilometrit olivat noin 10 kilometriä.
Sunnuntaina kävimme aamusta noin viiden kilometrin reitin, taas eri paikassa. Manta sai noin kahdenkymmenen minuutin etsinnän jälkeen haukkuun linnun, mutta ei osannut paikantaa sitä, sillä hajut olivat laskeutuneet jo maahan. Isoa aluetta koira haroi ja hieman epävarmasti haukkui. Lähestyimme rohkeasti Mantan haukkua sillä luulimme ettei siellä oikeasti enää ole mitään, vaan haju on jäänyt jo lähteneeltä linnulta. Kuitenkin noin 15 metrin päästä vasemmalta puoleltamme pölähti metso lentoon ja lensi vastakkaiseen suuntaan. Manta paineli perään, mutta lintu sai selvän etumatkan ja noin kymmenen minuutin päästä Manta palasi meidän luokse. Saalista ei reissulta saatu, mutta koira ja me olimme saaneet mukavan viikonlopun, tosin hirvikärpäset kiusasivat ainakin minua. :D Sen verran Mantalla oli sunnuntai iltapäivällä vielä energiaa, että lähti ominpäin hieman metsälle pihasta, mutta palasi noin viidentoista minuutin kuluttua takaisin pihaan.

 

 

Ja hei, täällä satoi kunnolla lunta eilen! Nyt on syyskuu ja täällä on maa ihan valkoisena ja lapaset on oltava mukana joka paikassa. :)

LET`S GO RUNNING

Iltapäivällä ukkonen oli jo tiessään, joten pikainen viestitys kaverille ja juoksulla pyörän selkään. Päämäärä, koirapuisto. Pyöräiltiin Mantan kanssa 4.5 km kaverille, sitten seuraamme liittyi hänen cockerinsa. Käveltiin yhdessä puistoon muutaman kilometrin päähän, jossa taidettiin viimeksi käydä lopputalvesta. Nyt on oikeastaan vain kuvia mukavasta puisto illasta, ei mitään erityistä kirjoitettavaa. :)