Viikonloppu

Pitkään aikaan en ole keksinyt mitään järkevää kirjotettavaa, mutta viikonloppuna menimme Ilomantsiin mummolaan halkoja tekemään. Pinot kasattiin ja uudet puut ladottiin kärriin vietäväksi kotiin. Manta oli sen aikaa kiinni mummolan terassin pilariharkossa, pitkän narun kanssa. Koira jäi vähemmälle huomiolle ja kaivoi sitten myyrän tunnelit pihasta auki, ja pari kukkapenkkiäkin koki muodonmuutoksen... Häpeissään koira tietenkin oli kun tuhot huomattiin. Työn päätteeksi pyysin, että saisin aampua isoveljieni vanhalla ilmakolla, lupa myönnettiin. Koira kuuli ilmakon äänen ja kun näki pyssyn luonnollisesti tyttönen vauhkoontui, kun luuli että metsälle olllaan menossa. :)

Seuraavana päivänä vaihdettiin toiseen mummolaan siellä meitä oli vastassa kaksi, coton de tulear- rotuista koiraa Oliver ja Omar. Meidän Manta nautti päivästä ulkona ja kuviakin tuli otettua.

Muitakin kuin Mantan kuvia tuli nyt tähän postaukseen, mutta kauniita kuvia on omasta mielestäni ilo katsella. 

Prinsessoja ja astronautteja

Taikka, hihnoja ja pantoja.

Ensiviikolla en taida keretä postailla tänne pystärin blogiin oikein mitään ja olen jo pitkään luvannut ottaa niitä kuvia mutta minunkin aika on rajallista. Olen lupautunut vahtia serkkupoikia koko ensiviikon, työvuoroni alkaa joka ikinen aamu 6.40 joten herätys on viim. 6:delta.

Sitten Manta asiaa. Tytön kanssa olimme metsässä kävelessä paripäivää sitten. No tämäpä oli taas korvat höröllään ja kuuli varmasti pusikosta pikkuruisen äänen, toki piti hyppätä valtavalla voimalla pari metriä polulta vattupusikkoon. Fleksi sitten loppuikin kesken ja pian olin minäkin puskassa. ^-^ Katsoi sitten Manta minua sillä ilmeellä, "Että mitä hitsii sä teet?!" Saihan hurja metsästäjä sotasaalista, nimittäin pienen päästäisen. Koiran leuvat ovat tunnetusti todella vahvat joten päästäinen kuoli heti. (tosin, päästäinen on pieni) Ylpeähän se hurtta sitten oli, mutta valitettavasti joutui luopua saaliista.

Tärkein asia nyt oli se, että 17 päivää mätsäreihin ja 11 päivää koulun alkuun, jolloin Manta saa haukkua joka ikiselle koirakolle jotka kävelevät talon ohi. Mätsärit siis häämöttävät, mutta ärsyttää kun facebookkiin ei vain ilmaannu tarkkaa paikkaa missä täällä Joensuussa ne ovat. Pitää laittaa pian kasvattajalle viestiä, kunhan saisin tarkan paikan selville, että pääseekö hän katsomaan edesmenneen Tuikun "pentua". :)

Tulen siihe tulokseen, että kunhan saan hieman rahaa kasaan, (jätän uuden marimekon penaalin kauppaan) niin painelen eläinkauppaan ostamaan sopivaa hihnaa mätsäreihin ja ehkä puolikuristavan pannan.
Olisiko ehdotuksia hihnaa varten?? :) Näyttelyhihnaa siis, mielellään lukollinen ja mikä olisi kestävä hieman intoilijan kanssa.

Laittakaa kommenttia hihnaehdotuksista ja linkatkaa jos on kuvia. Ja jos on hyväntekeväisyyttä ilmassa voi meille lahjoittaa hihnan tai puolikuristavan pannan jos ei ole enää itsellä käyttöä. ;)