sunnuntai 24. elokuuta 2014
LET`S GO RUNNING
Iltapäivällä ukkonen oli jo tiessään, joten pikainen viestitys kaverille ja juoksulla pyörän selkään. Päämäärä, koirapuisto. Pyöräiltiin Mantan kanssa 4.5 km kaverille, sitten seuraamme liittyi hänen cockerinsa. Käveltiin yhdessä puistoon muutaman kilometrin päähän, jossa taidettiin viimeksi käydä lopputalvesta. Nyt on oikeastaan vain kuvia mukavasta puisto illasta, ei mitään erityistä kirjoitettavaa. :)
SIISTIYDYTTIIN
Tämä päivä on ollut sateinen ja ukkonen on paukkunut. Siispä tekemisen puutteessa päätin aamu päivällä siistiä Mantan, nenän päästä hännän töpöön saakka. Turkki harjattu, kynnet ja tassukarvat leikattu, korvat siistitty ja puhdistettu. Reilu tunti koko hommaan meni ja käteen jäi - muovipussillinen karvaa, karvaiset mustat housut. Yhteisymmärrykseen ei välillä päästy, mutta hieman siistimpi turkkikka nyt on.
Tästä siis lähdettiin liikkeelle;
Pientä pyörimistä oli lopussa, kun ei millään neiti olisi halunnut sisällä enää olla ja ei oikein pitänyt saksista. Mutta pikkuisen siistimpi koirasta tuli, hieman sai "tapella", että kuva saatiin loppuu, siitä syystä siis hieman karvat sojottavat. :D
Ja hei, ensi kuun ensimmäiset viikot ovat itselläni todella kiireisiä. Mopokouluni alkaa ja minun on uppouduttava liikennesääntöihin ja -merkkeihin. Sen takia en varmastikkaan voi hirveästi viettää aikaa blogin parissa. Hyvää syksyn alkua kaikille!
Tästä siis lähdettiin liikkeelle;
Pientä pyörimistä oli lopussa, kun ei millään neiti olisi halunnut sisällä enää olla ja ei oikein pitänyt saksista. Mutta pikkuisen siistimpi koirasta tuli, hieman sai "tapella", että kuva saatiin loppuu, siitä syystä siis hieman karvat sojottavat. :D
Ja hei, ensi kuun ensimmäiset viikot ovat itselläni todella kiireisiä. Mopokouluni alkaa ja minun on uppouduttava liikennesääntöihin ja -merkkeihin. Sen takia en varmastikkaan voi hirveästi viettää aikaa blogin parissa. Hyvää syksyn alkua kaikille!
sunnuntai 17. elokuuta 2014
Mieltä: METSÄSTYSKOIRA METSÄSSÄ JA MUISSA HARRASTUKSISSA
Ensimmäinen MIELTÄ - kirjoitus, alkaa tekstillä nimeltä "Metsästyskoira metsässä ja muissa harrastuksissa". Aloitin jo kahdella aiheella, mutta kirjoitus ei lentänyt niissä, joten tiesin välittömästi ettei niissä ole ainesta julkiseen lukemiseen. Katsotaan saanko niiden kirjoitukset myöhemmin lentämään, sillä mielestäni blogin kirjoittaminen ei saa olla väkinäistä.
"Rotumääritelmän mukaan suomenpystykorva on vilkas, rohkea, tarmokas ja peräänantamaton metsästyskoira. Suomenpystykorvat ovat myös hyviä seurakoiria."
LÄHDE: WIKIPEDIA
Suomenpystykorvan rakenne on ihanteellinen metsässä pomppimiseen ja riistaeläinten hakemiseen eri maastoista. Pystykorva etsii linnun hajujälkeä maasta ja puista, jonka jälkeen koira lähtee seuraamaan linnun jättämää jälkeä. Löydettyään linnun pystykorva aloittaa toistuvan haukun, jonka tarkoitus on kiinnittää linnun huomio ja samalla kertoa metsästäjälle riistan sijainti. Iän myötä jotkin pystykorvat oppivat myös tunnistamaan linnun aikeet, jolloin koira osaa kiinnittää esim. aran ja lähdössä olevan linnun huomion takaisin itseensä muuntamalla, joko haukun tiheyttä tai vähentämällä sitä. Joskus liian innokas pystykorva voi alkaa hyppimään puuta vasten, jossa lintu majailee ja saada linnun tuntemaan itsensä uhatuksi, minkä seurauksena lintu usein lähtee.
Jos lintu jostain syystä lähtee pois, tulisi koiran lähteä linnun perään ja jatkaa sitten uudestaan haukkua. Suomenpystykorva hakee lintua metsästäjän ympäriltä noin 100-400 metrin alueelta, jotkut voivat hakea isommaltakin. Koira tekee myös usein tarkistuskäyntejä metsästäjän luona, noin 10-20 minuutin välein.
Vaikka useimman pystykorvat ovat metsästystä varten, omasta kokemuksesta pystykorva soveltuu moniin muihinkin harrastuksiin. Manta on meillä aina ollut erittäin virkeä ja aktiivinen, joten erillaisia harrastuksia on kokeiltu. Millään tapaa muut harrastukset eivät pilaa pystykorvaa metsästyskäytössä, päinvastoin. Esimerkiksi agility vahvistaa hyvin paljon koiran jalkoja, mikä taas on erittäin paljon hyödyksi metsässä ja agility lisää myös koiran ketteryys tasoa. Jäljen ajaminen on koiralle luonnostaan helppo laji, sillä koiran hajuaisti on erinomainen. Riippumatta vuodenajasta, jälki antaa varsinkin metsästyskoiralle mahdollisuuden käyttää nenäänsä ja riistaviettiään.
Match show:t ovat Mantalle ja minulle uusin juttu, sillä vain muutamat kerrat niissä ollaan käyty. Mutta noiden muutamien kertojen varjolla voin todeta, että pystykorva soveltuu nykyisin moneen eri harrastukseen. Manta on mätsäreissä todella rauhallinen, mutta virkeä. Alku poukkoilun jälkeen kulkee vieressä hyvin, eikä liiemmin muita koiria huomaa. Pystykorvan kanssa harrastaminen ei ole lainkaan mahdotonta. Mahdottomuus kumotaan sillä, että yrittää riittävästi ja jaksaa pelata koiran kanssa yhteen, mikään harrastus ei ole mahdottomuus, kunhan löytää koiralle sopivan oppimis tavan. Ihmisen pitää olla luova ja osata ymmärtää minkälainen tyyli omalle koiralle parhaiten sopii. Nyt syksyllä ilmottaudutaan Mantan kanssa taas "Hyvät tavat" -kurssille, mikä on aina tarpeen. Kurssilla Manta on aina vaatinut minulta tekemistä ja yhteistyötä. Josta hyvinkin olen päätellyt, että osaavat pystykorvat olla miellyttämisen haluisiakin. Eivät aina, mutta usein. Pitää silti muistaa, että suomenpystykorva on hyvin itsenäinen koira, ja koira näyttää selvästi mikä sitä kiinnostaa ja mistä se ei pidä.
"Rotumääritelmän mukaan suomenpystykorva on vilkas, rohkea, tarmokas ja peräänantamaton metsästyskoira. Suomenpystykorvat ovat myös hyviä seurakoiria."
LÄHDE: WIKIPEDIA
Suomenpystykorvan rakenne on ihanteellinen metsässä pomppimiseen ja riistaeläinten hakemiseen eri maastoista. Pystykorva etsii linnun hajujälkeä maasta ja puista, jonka jälkeen koira lähtee seuraamaan linnun jättämää jälkeä. Löydettyään linnun pystykorva aloittaa toistuvan haukun, jonka tarkoitus on kiinnittää linnun huomio ja samalla kertoa metsästäjälle riistan sijainti. Iän myötä jotkin pystykorvat oppivat myös tunnistamaan linnun aikeet, jolloin koira osaa kiinnittää esim. aran ja lähdössä olevan linnun huomion takaisin itseensä muuntamalla, joko haukun tiheyttä tai vähentämällä sitä. Joskus liian innokas pystykorva voi alkaa hyppimään puuta vasten, jossa lintu majailee ja saada linnun tuntemaan itsensä uhatuksi, minkä seurauksena lintu usein lähtee.
Jos lintu jostain syystä lähtee pois, tulisi koiran lähteä linnun perään ja jatkaa sitten uudestaan haukkua. Suomenpystykorva hakee lintua metsästäjän ympäriltä noin 100-400 metrin alueelta, jotkut voivat hakea isommaltakin. Koira tekee myös usein tarkistuskäyntejä metsästäjän luona, noin 10-20 minuutin välein.
Vaikka useimman pystykorvat ovat metsästystä varten, omasta kokemuksesta pystykorva soveltuu moniin muihinkin harrastuksiin. Manta on meillä aina ollut erittäin virkeä ja aktiivinen, joten erillaisia harrastuksia on kokeiltu. Millään tapaa muut harrastukset eivät pilaa pystykorvaa metsästyskäytössä, päinvastoin. Esimerkiksi agility vahvistaa hyvin paljon koiran jalkoja, mikä taas on erittäin paljon hyödyksi metsässä ja agility lisää myös koiran ketteryys tasoa. Jäljen ajaminen on koiralle luonnostaan helppo laji, sillä koiran hajuaisti on erinomainen. Riippumatta vuodenajasta, jälki antaa varsinkin metsästyskoiralle mahdollisuuden käyttää nenäänsä ja riistaviettiään.
Match show:t ovat Mantalle ja minulle uusin juttu, sillä vain muutamat kerrat niissä ollaan käyty. Mutta noiden muutamien kertojen varjolla voin todeta, että pystykorva soveltuu nykyisin moneen eri harrastukseen. Manta on mätsäreissä todella rauhallinen, mutta virkeä. Alku poukkoilun jälkeen kulkee vieressä hyvin, eikä liiemmin muita koiria huomaa. Pystykorvan kanssa harrastaminen ei ole lainkaan mahdotonta. Mahdottomuus kumotaan sillä, että yrittää riittävästi ja jaksaa pelata koiran kanssa yhteen, mikään harrastus ei ole mahdottomuus, kunhan löytää koiralle sopivan oppimis tavan. Ihmisen pitää olla luova ja osata ymmärtää minkälainen tyyli omalle koiralle parhaiten sopii. Nyt syksyllä ilmottaudutaan Mantan kanssa taas "Hyvät tavat" -kurssille, mikä on aina tarpeen. Kurssilla Manta on aina vaatinut minulta tekemistä ja yhteistyötä. Josta hyvinkin olen päätellyt, että osaavat pystykorvat olla miellyttämisen haluisiakin. Eivät aina, mutta usein. Pitää silti muistaa, että suomenpystykorva on hyvin itsenäinen koira, ja koira näyttää selvästi mikä sitä kiinnostaa ja mistä se ei pidä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)