Aamulla herätys oli paljon mielyttävämpi, kuin tavallisesti. Märkä kuono tökki minut olohuoneen sohvalta hereille. Manta pyysi päästä ulos. Avasin ulko-oven ja päästin pystärin ulos ja painelin itse katsomaan kelloa ja tekemään aamupalaa. Manta oli innosta soikeana, kun sai juosta isolla pihalla vapaana, eikä minunkaan tarvinnut vahtia sitä kokoaikaa.
Lähdimme lauantai aamuna metsään hieman "myöhässä" noin puoli seitsämän aikaan olimme menossa metsästysmaille.
Kävelimmen lauantaina kolmessa eri paikassa, mutta lintuja ei näkynyt juuri ollenkaan. Olisiko tähän syynä se, että keväällä lintupoikueet olivat epäonnistuneet. Koko päivän aikana Manta sai vain pari kunnollista haukkua, mutta metsästäjät möhlivät. Lauantain kilometrit olivat noin 10 kilometriä.
Sunnuntaina kävimme aamusta noin viiden kilometrin reitin, taas eri paikassa. Manta sai noin kahdenkymmenen minuutin etsinnän jälkeen haukkuun linnun, mutta ei osannut paikantaa sitä, sillä hajut olivat laskeutuneet jo maahan. Isoa aluetta koira haroi ja hieman epävarmasti haukkui. Lähestyimme rohkeasti Mantan haukkua sillä luulimme ettei siellä oikeasti enää ole mitään, vaan haju on jäänyt jo lähteneeltä linnulta. Kuitenkin noin 15 metrin päästä vasemmalta puoleltamme pölähti metso lentoon ja lensi vastakkaiseen suuntaan. Manta paineli perään, mutta lintu sai selvän etumatkan ja noin kymmenen minuutin päästä Manta palasi meidän luokse. Saalista ei reissulta saatu, mutta koira ja me olimme saaneet mukavan viikonlopun, tosin hirvikärpäset kiusasivat ainakin minua. :D Sen verran Mantalla oli sunnuntai iltapäivällä vielä energiaa, että lähti ominpäin hieman metsälle pihasta, mutta palasi noin viidentoista minuutin kuluttua takaisin pihaan.
Ja hei, täällä satoi kunnolla lunta eilen! Nyt on syyskuu ja täällä on maa ihan valkoisena ja lapaset on oltava mukana joka paikassa. :)