Kesäiset terveiset!

Kouluni loppuu huomenna tältä lukukaudelta. Vihdoin! Olenkin jo miettinyt että milloin se oikein päättyy. Manta täyttää tasan viikon päästä viisi vuotta. Tyttö on kasvanut niin hurjasti, ja olen mietin todella usein että mihin ne vuodet on oikein kuluneet. Lahja on edelleen hieman hakusessa, mutta koska jään tosiaan huomenna kesälomalle niin enköhän kerkeä sivistyksen pariin ja kaupunkiin ostamaan Mantalle pienen lahjan samallatavalla kuin, joka ikinen vuosi.

Kipaistiin eilen äitini kanssa Joensuun lemmikkieläin keskuksessa ostamassa, sukuumme juuri tulleelle pienelle jackrusselin pentu Lucalle pieniä luita lahjaksi, mutta enhän minä sitä lahjaa kerennyt katsoakkaan. Mutta matkaan kuitenkin tarttui punkkipanta. Viime vuonna ostimme apteekista punkkipannan, sellaisen valkoisen, sen kanssa kävi todella huonosti. Mantalta lähti alle viikossa kurkun kohdalta karvat kokonaan ja jäljellä oli vain paljasta, punaista ihoa. Panta oli aiheuttanut jonkinlaisen allergisen reaktion ja panta otettiin välittömästi pois käytöstä. Kävimme hieman myöhemmmin ostamassa lemmikki kaupasta uuden punkkipannan, jossa kysyimme onko heillä yrttipantoja. Yrttipantoja ei ollut mutta samantapainen panta kuitenkin löytyi, se oli vaalean vihreä ja minusta tuoksuu kivalta. Samalla kuulimme, että samainen valkoinen punkkipanta on aiheuttanut monille koirille allergisia reaktioita. Yksi koira oli joutunut eläinlääkäriin tiputukseen ja myyjä ei ollut varma, että jäikö koira edes henkiin. Mutta Manta saa karvat takaisin kurkkunsa luokse, ehkä loppu syksystä. Kurkkua valvottiin tarkasti, mutta onneksi asia huomattiin ajoissa ja enempää vahinkoa ei sattunut, vaikka karvojen nopea lähtö säikähdyttikin todella paljon.

Lämpötila on noussut Joensuussa melkein jokapäivä yli 22 celsiuksen. Pitää vahtia tarkasti että Manta saa juotua tarpeeksi vettä ettei satu tulemaan nestehukkaa. Ja koira on joutunut pahimmilla lämpötiloilla pysytellä sisälläkkin, ettei lämpöhalvauksen mahdollisuus kasva.

Eilen myös tilasimme Mantalle häkkitarvikkeet netistä tuollaisesta osoitteesta: http://www.koiravaruste.fi/ hintaa häkkitarpeilla taisi olla päälle 700. Mutta laadukkaita olivat ja ilmainen kotiinkuljetus mukaan. Kuvia tulee myöhemmässä postauksessa, Mantan "synttäreistä" lahjoista yns. Ja häkistä. :) 

Mantan pentue

Manta mukaan lukien sen pentueessa oli viisi pentua.Yksi pennuista muutti ruotsin maalle ja muut jäivät suomeen.
Mantan äidin nimi oli Tuikku, joka oli suomen käyttö- ja muotovalio ja isä, Buddy pohjoismaiden käyttö- ja muotovalio. Mantalla oli siis todella kova näyttelysuku. Minä en ole näyttelyihin koskaan liiemmin perehtynyt. Omaa lajiani on enemmän agility ja metsästys. Mätsäreissä kyllä tykkään käydä, mutta ei minusta kuitenkaan näyttelyihin taida olla. Ehkä joskus kuvaamaan kaverin menoa kehässä, mutta ei mitään sen ihmeellisempää.

Ehkä kun Manta oli 1-3, isä sai puhelun, se oli Mantan äidin kasvattaja. Tuli huonoja uutisia...
Saatiin kuulla että Mantan isä on kuollut. Jos joku on lukenu sen lehdestä, että kaksi kaukaisianpaimenkoiraa hyökkäsivät naisen ja pystykorvan ja terrierin kimppuun, se pystykorva oli Mantan isä.
Koska Mantan isä oli pohjoismaiden käyttö ja muotovalio, kaukaisiapaimenkoirien omistaja sai maksaa todella tuntuvat korvaukset koirasta. Sitä en tiedä jouduttiinko koirat lopettamaan, koska ne olivat purreet koiran kuolijaaksi ja purreet sen omistajaa jalkaan ja käteen kun tämä yritti suojella koiraansa. Terrieri pakeni metsään mutta löytyi sitten lopulta. Olen todella pahoillani Byddyn puolesta. ♥

Viime tammikuussa olin taas yhteydessä Mantan äidin, Tuikun kasvattajaan, joka kertoi että Mantan äidillä on todettu sokeritauti ja koira on elossa lääkkeillä. Kasvattaja kertoi että hän yrittää saada olla koiransa kanssa yhdessä ainakin kesään asti. Toisin kävi, hieman myöhemmin saimme viestin jossa oli että Mantan äiti piti lopettaa koska, koira sai niin paljon kohtauksia ja sellainen ei ole koiran arvoista elämää. Se on totta.
Olin kysellyt myös, että miten Mantan sisarukset jakselevat. Vastauksena oli, että todella hyvin niillä menee paitsi yhdellä, joka jäi pienenä traktorin alle. Huonoa tuuria Mantan äidin, isän ja veljen suhteen.

Muistan kun Mantan kasvattajat tulivat katsomaan sitä, ja se juoksi sisällä ympäriinsä ja touhotti hirveästi. Hauskaa asiassa oli se, että Manta oli ollut pentueen rauhallisin ja nukkui eniten. Mutta eipä ole enää.

Manta meille -08

Mantan tulo oli minulle suuri yllätys ikää minulla taisi olla 8-9.
Muistan vielä kuinka meillä oli yhtenä aamuna melskettä kotona kun kummini oli menossa naimisiin ja etälä-suomesta oli tullut meille vieraita yöksi. Aamulla kaikki laittoivat juhlallisia vaatteita ja istuin vain olohuoneessamme isäni kanssa, joka luki karjalaista. Isäni silmään osui myydään osiossa tälläinen kohta: "Myydään 5 suomenpystykorvan pentua, rekisterissä." mukana luki luovutuspäivä.
No, isä soitti sinne mutta vastaus oli hieman surullinen, kaikki oli jo varattu... Unohdin haaveet omasta koirasta tai perheen koirasta aika nopeasti, silloin meitä asui vielä kolme lasta kotona ja vanhemmat. Nyt vain oikeastaan  lapsi ja vanhemmat. Ja Manta.
Muistan että jonakin päivänä, hieman ennen koulun alkua olin nukahtanut 6 illalla ja seuraavana aamuna isä vain tulee 7 aikaan sanomaan, "Lähdetäänkö koiranpentua katsomaan?"
Se oli niin edä uskottavaa että mun piti kysyä uudestaan "Että mitä?!"

Mantaa oli käynyt katsomassa joku pariskunta mutta eivät ollee ottaneet sitä, koska häntää oli typistetty ja Mantalla ei saanut teetättää pentuja.
Se sopi meille mainiosti. Sillä halusimme perhekoiran ja metsästyskoiran. Minä sain Mantasta paljon enemmän, sain ihanan ystävän joka osaa olla jukuripäinen, tottelematon, ärsyttävä, mutta kuitenkin maailman ihanin Manta! Yhtään päivää en vaihtaisi pois, vaikka niitä ei niin mukavia päiviäkin on mukana.

Mantalla oli ihana raidallinen pinkki kaulapanta joka harmikseni on nykyisin hävinnyt. Manta oli suloinen pieni pallero, jonka häntä oli aivan sairaan söpö.
Pentuaikana Manta oppi nopeasti sisäsiistiksi, mutta tavaroiden järsiminen olikin isompi juttu. Hihna katkesi kaksi kertaa, lipaston nurkat oli purtu kokonaan. Mutta sekin loppui aikanaan.