Tet-paikka eläinkaupasta

Aloitetaan kirjoittelu vaikka otsikosta. Eläinlääkäriltä kävin viime perjantaina kysymässä työharjottelu paikkaa viikoksi, no eipä tärpännyt. Olin myöhässä, joku oli saanut jo paikan sieltä. Olin juossut ympäri tätä pientä kylään kysymässä paikkaa kunnes vihdoin muistin pienemmän eläinkaupan, Tintin lemmikin. Kysyimpä siis sieltä tänään ja sain paikan, JES! Ei siitä sen enempää sitten. Varmaankin kerron päiväkirja tyylillä myöhemmin keväällä, tet on vko:lla 21.

Nyt kun tuo kevät on tullut hieman ajoissa ja lämpötila on noussut monena päivänä yli 10 asteen päätin siis olla reipas ja siivota lämpöpurut Mantan kopista ja laittaa sen "kesäkuntoon" Purut pois ja uudet tuulet sisään, vaikka koppi onkin lämpöeristetty on siellä hyvä olla muutakin lämmikettä ja siihen puruun Manta tekee aina pienen pesän. Taisi tulla ennätys ajallisesti, kun jaksoin kopin siivota.  Toivottavasti ei takatalvi vain tule, sitten ne purut lentää takaisin koppiin. Mantaltakin on karvat takajaloista jo lähtenyt ja nyt se näyttää siltä, että neidillä olisi takki päällä, kun mahan ja jalkojen välissä on raja.

Mantallekkin ostin kaunpungilta uuden vetolelun vanha oli niin rähjääntynyt ettei siihen mielellään olisi koskenut ja olihan se jo muutaman vuoden sää vaihtelutkin kestänyt. Nautti neiti kyllä monen kymmenen minuutin vetoleikeistä ja harjoiteltiinhan me hieman temppuja, uutena nyt on nurkkaan meneminen, (tavallaan häpeäminen leikillä) Näiden jälkeen halusin ottaa muutamia kuvia kauniista auringonlaskusta, joka näkyy meidän kotipaikalle todella nätisti. Illemmalla jaksoin myös väsätä lyhyen videon. 

Joskus kannattaa olla hönö. :D

Lappukin sai kyytiä...

Missäs vaiheessa ne puolukat kukkii???

Ja muistakaahan käydä antamassa äänenne Mantalle kuvakisassa, arvostamme sitä kovasti. :)

 http://nappejadumle.blogspot.fi/p/kuvakilpailu.html

Aurinkoinen päivä match show:ssa

Ja niin, päivä aloitettiin herätyksellä 7.00, juoksujalalla vaatteet itselle päälle ja hihna käteen ja lenkille Mantan kanssa. Lenkin jälkeen harja käteen ja irtonaiset karvat Mantasta irti sukkelaan. Vaikka aikaa jäikin aamulla, silti tuli kiire.
Mätsäri paikalle tuli noin 15 minuutin matka meiltä, ruuhkaa ei ollut, (mistä lie johtui?) vaille yhdeksän lähdimme ajamaan paikalle. Tuttujahan siellä oli lapinkoira kaverukset, ja mäyräkoira Rappe.
Numeromme oli 63B, monesti piti varmistaa, että mikä se oma numero oli. Aika nopeasti aikuisten kehässä tuli meidän vuoro, hyvin meni kehä. Itse olisi pitänyt keskittyä enemmän Mantan takajalkoihin, muuten minusta seisomisessa ei ollut ongelmaa. Sininen nauha saatiin tuomarilta, punainen nauha meni irlanninsusikoiralle. Kokoero oli kyllä huomattava, siitä ne tuomaritkin jotain sanoivat nauraen.

Sitten kehän jälkeen sai odotella, siinä välissä kävin kuvailemassa lapinkoira Usvan kehää, todella kauniisti pikkuneiti seisoi ja esiintyi. Pentujen punaisen kehän katsoin ja kuvasin Usvaa lisää, sitten tulikin kiire kun kuulin, että aikuisten sininen kehä alkoi, toiselta puolelta pihaa, koirien välistä pujottelin isän luokse ja annoin kameran hänelle ja otin Mantan ja juoksulla kehään. Siitä tipuimme ehkä noin keskivaiheilla. Hyvä fiilis jäi päivästä, joka oli vielä todella aurinkoinen.

Värkkäilyä

Normaalia elämää, ei hirmuisia elämänmuutoksia. Käydään ulkona ja leikitään, siivotaan häkkiä ja harjoitellaan match showta varten. Tosiaan muutama kuukausi sitten päätin mennä mätsäreihin Mantan kanssa ja nyt se onkin jo tulevana sunnuntaina! Aika menee todella nopeasti, minun pitäisi myös kysellä pian tet-paikkaa. Ajattelin joko eläinkauppaa tai eläinlääkäriä, täälläpäin eläinlääkäri on ottanut tet-opiskelijoita. Ilmoittelen varmasti omasta tet- paikastani vielä myöhemmin viikolla.

Tienasin hieman rahaa viime viikolla lapsenvahtina ja nyt pääsen tätini kanssa torstaina ne eläinkauppaan tuhlaamaan, todella pitkään raha pysyy käsissäni. Vai mitä? Uusi namipussi pitää ostaa, sillä entisen pussin reunat olivat rispaantuneet todella pahasti. Tarkoitus oli myös ostaa numerolapputasku, johon saisi mätsäreissä ja näyttelyissä oman numeron kiinnitettyä kätevästi. Minä nimittäin vihaan sitä kun lappu pomppii ja pyörii vyötäröllä, eikä Mantakaan näytä siitä häiritsevästä lipukasta pitävän. No kuitenkin aloin miettiä, maksanko siitä taskusta vai yritänkö epätoivoisesti sen itse väsätä.

-Sitten minä sen väsäsin:

                                                                                                                                                                 
Mittailin taskun vanhan match show kortin mukaan. Tälläiseltä tumpelolta (ompelua kohtaan) tuo on ihan hyvä suoritus. Tosin olisi ollut järkevää ommella käsiremmi kiinni kankaaseen ennen muovin ompelemista, mutta minkäs sille mahtaa. Käsinhän se meni lopulta kiinni.

Puistoilua muiden koirakoiden kanssa

Päätettiin kaverin kanssa lähteä puistoilemaan tänään koirien kanssa. Hänellä oli mukanaan kaksi suomenlapinkoiraa, Dumle ja Usva. Usva on noin puoli vuotias, aivan ihana pikku pallero. Manta tykkäsi kulkea Usvan kanssa ja Usvakin seurasi Mantaa ympäri puistoa.
Manta on aina ollut sellainen, ettei hirmuisesti leiki muiden kanssa puistossa mutta vähän aikaa Usvan kanssa pyörivät ja sitä ennen Manta leikki todella pitkään Lola nimisen kultaisennoutajan kanssa, joka oli erään toisen kaverini koira. Lolan kanssa Manta leikki mielellään vaikkakin, ei jaksanut juosta pitkään, sillä olimme olleet puistossa jo tunnin, ennenkuin he tulivat ja Manta oli jo juossut ylimääräisen energiansa pois.
Dumlea Manta hieman vältteli, muttei niiden kahden välille syntynyt mitään. Ihmettelin ettei Manta näyttänyt nuoremmalle omaa paikkaansa, mutta voisikohan Dumlen iso karvapeite jotenkin pelottaa..? Sitä ei kyllä saada koskaan tietää. Millään ei meinannut niistä kahdesta saada kuvaa vierekkäin, mutta löytyihän sieltä yksi kiva kuva.

Tänään koirapuistossa oli todella paljon porukkaa paljon ihmisiä ja vielä enemmän koiria. Minusta on todella mukavaa, kun on ihmisiä kenen kanssa voi jutella. Itse menin jo 10:ltä puistoon autokyydillä seuraa tuli vasta ehkä vaille 11:sta. Mutta sitten aika menikin nopeasti, vaikkakin minulle tuli todella kylmä. Puisto on vielä aika avaralla paikalla, joten sinne tuuli todella paljon. Onneksi oli lämpimät hanskat vaikkakin hieman yli yksi kädet olivat aivan jäässä, kun oli kuvannut ilman hanskoja. Kiitos myös Juulille onnistuneesta rakenne kuvasta!

Tässä tämän päivän otoksia:

Talviloma

Jes, eilen alkoi täällä virallisesti talviloma. Jossakinpäin Suomea se taisi olla jo viime viikolla. Käytän mieluiten sitä sanaa enemmän, kuin hiihtolomaa koska luntahan täällä ei oikeastaan ole, joten hiihtämäänkään ei pääse. Enkä tosin kyllä lähtisikään.
Omat laukut on nyt pakattu ja huomenna lähden serkkuni kanssa susirajalle, Ilomantsiin. Siitä on tullut jo perinne sillä nyt on seitsämäs talviloma siellä. Mantan haluaisin ottaa mukaan, mutta ei voi. Vaikkakin tilaa siellä olisi ja metsää silmänkantamattomiin. Lähtisi raukka varmaan lintujen perään innoissaan, koska kyseiseltä paikalla aina olemme nukkuneet ennen metsälle lähtöä.

Kuitenkin tänään vielä metsälenkkiä tehtiin ja huomasin kamalan asian, KARVANLÄHTÖ! Ei, helkutin kevät, joka tulee liian aikaisin. Toivottavasti karvat kestävät kesän yli, ainakin sen verran että koirasta ei taas tule aivan naku. Todella kiva sitten mätsäri kehissä mennä kun koiralle ei ole karvoja. :D Jos joku on jo vilkaissut mätsäri kalenteriamme niin on huomannut, että pian päästään kehiin jo pyörimäänkin. Parin viikon päästä 23.3 on Suomen Rottweileryhdistyksen järjestämä match show Joensuussa. Uskoisin, että sinne aijomme mennä, mutta yllätyksiä voi tulla tietenkin. Uskoisinkin, että Mantan juoksut asettuvat näin keväälle.

Mitäs tästä reissusta jäi käteen? Märät kengät, likaiset housut ja 104 kuvaa, joista 15 oli onnistunutta. Hyvää loppuviikkoa kaikille, palailemme blogin puolelle Mantan kanssa mahdollisesti sunnuntaina. Ja olettekos huomanneet uuden ulko-asun. ;) Laittakaahan kommenttia, kommenttien tarkastus on käynnissä, jotta kaikki kommentit huomataan varmasti.