KOIRAN RUOKALISTA JOULUKSI

Kuten kaikki saattavat jo tietääkkin, että vaikka joulu onkin meille ihmisille ihana juhla jolloin nautitaan perheen seurasta ja hyvästä ruuasta. Itse painotan viimeistä sanaa eli ruokaa. Joulun tienoilla perheen Turren ja Mustin kuppiin saattaa tipahdella muutama kinkun palanen tai vaikka piirakka. Ja jos oikein hyvin käy niin kupissa saattaa olla joka karjalanpaistia, kun ihmiset ovat syöneet itsensä jo ähkyyn.
Kuitenkaan kaikki ihmisten rakastamat jouluruuat eivät sovi koiralle, joko tietyn ainesosan takia tai ylipäätään liiallisen suolan tai mausteisuuden takia.

Olen koonnut tähän alle muutaman koirille suunnatun ruuan, jota koirasi varmasti arvostaa joulun alla.

Lohi/Lihariisi seos:

Ainekset:

  - 4 dl Vettä

- 15 dl riisiä (tumma tai vaalea)

- 2 porkkanaa

- 1,2 kg lihaa/lohta            

1. Raasta porkkanat. 

2. Sekoita kuivat aineet keskenään.

3. Lisää vesi.

4. Paista seosta 2 tuntia 100 asteessa, välillä sekoittaen.

Nämä seokset käyvät hyvin lisukkeiksi myös esimerkiksi, jos koira on huono syömään. Seosta voi tosiaan tehdä kahdella tavalla, joko lihalla tai lohella. Molemmat maistuvat ainakin meillä! Ohje on tehty teollisuuskeittiön uunivuokaan sopivaksi, joten kotikäytössä kannattaa ohjetta hieman soveltaa. Mutta jos tekee kerralla ison annoksen, voi niitä pussittaa ja laittaa pakkaseen. Sulatettuina ovat sitten taas oikein kelvollisia syötäväksi!

Koiran joulupuuro:

Ainekset:

-  2,4 dl Riisiä (tumma tai vaalea)

- 2,4 dl Ohrasuurimoa (rikottu)

- 2,4 dl Hirssisuurimoa

- 2,4 dl Tattarisuurimoa

- 4 l Vettä

- 4 Porkkana

- 1,2 kg Raakaa jauhelihaa

1. Huomioi valmistuksessa että, suurimot pitää liottaa yön yli vedessä. Aloita valmistelut siis edellisenä iltana.

2. Raasta porkkanat.

3. Sekoita "kuivataineet" keskenään ja porkkanaraaste 

4. Lisää vesi.

5. Paista seosta 2 tuntia 100 asteessa. 

Huom. Halutessaan puuroon voi lisätä 1tl suolaa. Tämänkin voi pakastaa ja ohje teollisuuskeittiön uunivuokaan sopivaksi tehty. 

SYVÄLLE BLOGIIN

Joku kysyi kauan aikaa sitten, ihan blogin alkuaikoina: "Mikä on Punaisen pystykorvan blogi ja mitä merkitsee lause; "Ei se koira hännällä hauku"

Minulle ei ainakaan heti tullut mieleen, että olisin joskus valottanut blogin nimen merkitysta tai ainakaan blogin viralliseksi mietelauseeksi muodostunutta lausahdusta.
Suurempaa ja syvällisempäää merkitystä blogin nimelle ei sinänsä ole. Nimi koostuu ainoastaan faktoista. Punaisen pystykorvan blogi . Kokonaisuudessaan nimi kuvastaa vain Mantaa. Manta on rekisteröity väriltään punaiseksi ja pystykorva on lyhennelmä rodun nimestä. Blogi -nimike on vain lisä millä kokonaisuus on kasattu. Se voi jonkun mielestä tuntua kliseeltä ja käytetyltä, mutta se on yksinkertainen, kaunis, helposti mieleenjäävä ja se kuvastaa minua ja Mantaa.

 Blogi on perustettu reilu kolme vuotta sitten ja silloin nimi vain kolahti mieleeni ja olen kokenut sen hyväksi. Olisihan sen voinut vaihtaa johonkin "omaperäisempäänkin" joskus, mutta miksipä muuttaa "brändiä" jos se kuvastaa sinua itseäsi ja se siivittää selvästi blogin tarkoitusperiä.

Joskus alussa blogin bannerista löytyi lause "Koppeloemon Manta". Se vain yksinkertaisesti tarkoitti Mantaa, joka blogissa päätähtenä esiintyy ja minkä elämästä blogissa kerrotaan. Blogissa ei niinkään puhuta minun elämästäni. Silloin tällöin tietysti täydennän blogia omasta elämästäni, mutta pääasiassa kaikki on Mantan ja minun yhteisistä tekemisistä.

Lopullinen mietelause "Ei se koira hännällä hauku" jäi mieleeni kun kerran juttelin Mantan kasvattajan kanssa. Juttelun aihetta en muista tai missä asianyhteydessä tämä lause ilmaantui mutta se lause iskostui mieleeni hyvin vahvasti. Kuitenkin lauseella viitataan Mantan töpöhäntään, lauseella tarkoitetaan ettei Mantan töpöhäntä haittaa koiran menoa millään tavalla, eikä häntä määritä koiran elämää. Yksinkertaisesti; koira ei hauku hännällään.

EI KOIRAA OLE KARVOIHIN KATSOMINEN

...mutta olen tehnyt sen Mantan kohdalla silti. Mutta nyt ei puhutakkaan siitä mitä useimmat varmasti jo ajattelivat, "Ehei". Nyt puhutaan koiran turkista, omasta karvapuvusta tai millä nimellä sitä itse haluaakaan kutsua. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Koska en osaa mennä arvioimaan sen syvemmin muiden rotujen karvapeitteitä, en tee nyt sitä.
 Tarkennuksena jos putositte jo kärryiltä. Nyt kerron hieman suomenpystykorvan turkista, sen muutoksista vuodenaikojen mukaan yms. Ottakaa huomioon, että nämä ovat omia kokemuksiani/mielipiteitäni/havaintoja.

Vuodenajoilla on paljon vaikutuksia pystykorvien karvapeitteeseen. Lämpimänä vuodenaikoina myös pystykorvan karva on kesäkarvassa, kuten myös useilla muilla roduilla. Manta tiputtaa oman karvansa kahdesti vuodessa, kesä-, heinäkuun vaihteessa ensimmäisen kerran ja toisen kerran marras-, joulukuun vaihteessa. Tänä vuonna karva oli koko kesän ja syksyn hyvin huonokuntoinen. Mutta ennen metsästyskauden loppua turkinlaatu alkoi parantua hiljalleen. Karvan kiilto palasi sekä karvat alkoivat suoristua.
Nyt Mantan pohjavilla on kasvunut todella tiheäksi ja siistiksi. Tähänkin tietysti vaikuttaa luonnonilmiöt tai oikeastaan se milloin pakkanen alkaa ilmoittaa itsestään. Koira reagoi kylmään ilmaan ja alkaa muodostaa ns. "vastustuskykyä" kylmää vastaan ja tässätapauksessa tarkoitetaan turkkia ja tarkemmin turkin pohjavillaa.

Alla oleva kuva kertoo "dramaattisesti" kuinka paljon vaikutusta vuodenajoilla on Mantan karvapeitteeseen, niin laadullisesti, värillisesti ja koostumuksellisesti.

Kesäisin lähtee pohjavilla kokonaan pois ja Manta näyttää mielestäni heti karvojen lähdettyä kynityltä koiralta. Aurinko vaalentaa turkkia erittäin paljon. Erityisesti Mantan osalta tämä korostuu entisestää, sillä koira nauttii kirjaimellisesti auringon ottamisesta ja lämmön tunteesta. Erityisesti tänä kesänä Manta on vaalentunut hyvin paljon. On kuitenkin otettava huomioon, että Mantallakin alkaa pikkuhiljaa olla ikää, jolloin karvan laatu ja väri heikkenevät.

Talvella karva on tiivistä ja hyvin paksua, erityisesti eturuumiin alueella. Väri on tumman punainen ja karva on suoraa. Kesäisin karva on valitettavasti kippuran puoleista ja tällöin päivittäinen lohiöljy hoitaa asian.
Kesällä Mantasta tuntuu irtoavan jokainen karva, mikä koirassa on ollut talvella kiinni, mm. pohjavilla ja päällyskarva. Kesä-, heinäkuun aikana Manta ei turkkinsa puolesta ole aivan kauneimmillaan, sillä päällyskarva yrittää löytää normaalin paikkansa ja tasoittua pohjavillan irrottua.

6.12.2016

17.6.2015

17.9.2015

23.11.2015
(Tosiaan lumi tuli ja lumi suli näiden kahden kuvan välissä)
...

6.12.2015

17.2.2016

Toivon näiden kuvien auttavan hahmottamaan kuinka turkki muuttuu vuodenaikojen mukaan ja missä kohtaan vuotta mitäkin Mantan kohdalla turkin kanssa tapahtuu. Nämä havainnot ovat ns. amatööripohjalta ja maalaisjärkeä käyttäen kerättyjä ja monien vuosien havaintojen tulosta. 

ITSENÄISYYSPÄIVÄ PAKKASESSA

Hyvää Itsenäisyyspäivän jälkeistä päivää! Pääsin perjantaina kotiin ensimmäistä kertaa viiteen viikkoon! Opiskelut ovat pitäneet minua tiukasti kiinni Kajaanissa, mutta itsenäisyyspäiväksi oli jo pakko päästä kotiin. Nyt joulukuussa pääsen kotiin joka viikonloppu, mikä on itselle suuri helpotus.

Viikonlopun aikana piti taas kiusata Mantaa kynsien ja tassukarvojen leikkauksella. Ne hommat yleensä jäävät minulle ja kun kumpiakaan ei oltu leikattu puoleentoista kuukauteen... Noh, tuloksen voikin arvata. 
Itsenäisyyspäivän aamuna suuntasimme Mantan ja Kajaanista mukanani tuoneeni ystäväni kanssa koirapuistoon, jonne joensuulainen ystäväni oli tulossa oman koiralaumansa kanssa.
Mantallekkin teki hyvää päästä hieman kontaktiin koirakavereiden kanssa. Tuon lauman Manta on tuntenut jo monen vuoden ajan eikä koskaan mitään ongelmia ole syntynyt.
Hirveästi Manta ei lähtenyt kahlaamaan hankeen vaan suosi valmiiksi tallattuja polkuja ja silloin tällöin hyppäsi hankeen hiirten perässä.

Lopuksi alkoi kylmäkin varmaan koiraa yllättämään ja anturakarvoihin tarttui hieman lunta, joten Manta totesi helpommaksi käydä kippuralle ja makoilemaan hankeen.

Myöhäiset itsenäisyyspäivän toivotukset kaikille lukijoille!