Lähdin siis ystäväni ja tämän koirien mukaan kuvaamaan ja ns. assistentiksi. ;D Matka meni mukavasti ja tuomari oli yllättävän ripeä. Joutsan näyttelyt olivat aika pienet, mutta se teki reissusta mukavamman, niin koirille kuin itsellekkin kun ei tarvinnut kehänlaidalla koko päivää viettää odottellessa vuoroa.
Menestystä tuli kiitettävästi ystäväni kasvateille ja jouduin siirtymään kuvausnaisesta esittäjäksi, kun koira sisarukset olivat keskenään kilpailemassa rotunsa paras -tittelistä. Sisaruksista veli vei ROP:in ja sisko sai VSP:n, ja molemmille SERT:it. Ei siis mikään hukkareissu.
Puhuttakoon vielä minun handleri taidoista (jotka ovat lähestulkoon olemattomia), on mukavaa saada esitettävksi koira joka juoksisi näyttävästi vaikka ilman hihnaa, hah! Mantan esittäminen on eri asia siinä mielessä, että jokainen tietää kuinka oma koira esiintyy parhaiten edukseen ja jokaisella on tietynlainen side omaan koiraansa.
Sivusilmällä seurasin melkein vieressä olevaa suomenpystykorva kehää aina, kun aikaa oli.
Kuvia Joutsan lapinkoira kehästä löytyy TÄÄLTÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän tassunjälkesi kommettiboxiin! :)