Porukkaa oli huonosta säästä huolimatta todella paljon. Hieman Manta hämmentyi koirien paljoudesta samassa paikassa ja oman tilan löytäminen oli alussa hyvin vaikeaa. Päätimme siis ilmottautumisen jälkeen lähteä hieman katselemaan paikkoja Niinivaaralla. Olen minä siellä harrastuksien puolesta ollutkin mutta oli erityisen mukavaa kävellä Mantan kanssa "kaupungissa" käveltiin jokunen aika ja palattiin sitten Sohvin valinnalle, joka muuten on todella tyylikäs paikka. Suosittelen lämpimästi.
Hieman oli aikaa Mantan mielestä liikaa ja pomppi ympäriinsä, onneksi odottelu kuitenkin paljasti toisen puolen ja Manta rauhottui hyvin ennen omaa kehäämme. Olimme kehässä numerolla 10. Nauhoja ei ollut ollenkaan, joten lappuihimme kirjoitettiin joko "S" tai "P". Viime kerralla olimme mätsäreissä Hammaslahdessa kesällä, tai syksyä se taisi olla. Silloin sijoituimme PUN.5, mutta tälläkertaa meillä meni tuhat kertaa paremmin käyttäytymisen ja esittämisen suhteen, vaikka menimmekin siniseen kehään. Minua ei haitannut lainkaan, sillä olin palelluttanut käteni, jalkani olivat avain jäässä, Manta oli ollut... kaaottinen ja sitten neiti suomeksi sanottuna ryhdistäytyi ja esitti itsenä kuin taivaan lahja! Hampaiden näytöstä ei puhuta... Vastassamme oli todella nätti collie. En hirveästi hänen jatkoaan kuitenkaan seurannut.
Tuomari oli todella mukava hänen mielestään molemmat rodut osattiin esittää rodun mukaisesti, (JES!) ja Mantalla oli kuulemma aivan upeat silmät ja olen siitä asiasta aivan samaa mieltä. Nyt neiti ei yhtään aristanut tuntematonta ihmistä vaan seisoi todella nätisti kuolaten namia.
Ja sitten taas odotettiin... Vanhus tonttujen ja pikku tonttujen kehät loppuivat ja siinä mielessä kävi pahat sanat sillä olin aivan jäässä. "Pitäisikö sun laittaa toppatakki?" "Mitä turhia." Nyt käytän talvitakki kesälläkin. Sitten tuli se ihana aika kun sinisten kehä alkoi. Kaksi pientä kehää yhdistettiin suureksi kehäksi mikä oli hyvä, mutta ne olivat ihan jäässä ja moni meinasi lentää selälleen. Paljon oli sinisessä kehässä koiria ja meidät kolmen ryhmissä käskettiin juosta kehä ympäri ja seisottaa. Sitten tuomari kehotti minua ja muutamaa muuta siirtymään kehän toiselle laidalle ja kiitti muita osallistumisesta. Olin siinä ihan käkenä, en tajunnut mistään mitään. Ja siinä sitä oltiin pystärin kanssa sinisten neljäntenä.
Olin niin iloinen, päivä oli mitä parhain! (Kuvia Mantan kehästä ei valitettavasti ole, kuvaajaa minulla ei ollut)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän tassunjälkesi kommettiboxiin! :)