Eilen kuitenkin kukaan ei saanut noin suurta neronleimausta, ainakaan meidän ihmisten kuulon mukaan.Mantankin pyyntö sisälle alkoi vasta ensimmäisen (ihmisetkin kuulivat) raketin pamahdettua. Kipaistiin koira siis sisälle ja yritettiin antaa hieman muuta tekemistä ja siirtää koiran ajatukset pois pamauksista. Mantan on selvästi hermostunut uutena vuotena sillä, sain itselleni pienimuotoista ärinää kun otin harppauksen tämän yli kun Matilda makasi tapansa mukaan keskellä "kävely väylää". Ei koiraa ollut vaikea lukea kun osasi heti yhdistää tämän olevan vain hermostunut. Pieni flamingon vetoleikki sai ärinät ja pommit unohtumaan helposti.
Kolmen aikaan heräsin juomaan, jolloin en kuullut ainuttakaan pommia räjähtelemässä, mikä oli erittäin hyvä asia. Meidän raketit korvattiin sädetikuilla. Eipähän tarvinnut satasia ampua taivaalle, vaikka nättejähän ne raketit ovat.
Ja hei, pidättekös uudesta bannerista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän tassunjälkesi kommettiboxiin! :)