Mieltä: METSÄSTYSKOIRA METSÄSSÄ JA MUISSA HARRASTUKSISSA

Ensimmäinen  MIELTÄ - kirjoitus, alkaa tekstillä nimeltä "Metsästyskoira metsässä ja muissa harrastuksissa". Aloitin jo kahdella aiheella, mutta kirjoitus ei lentänyt niissä, joten tiesin välittömästi ettei niissä ole ainesta julkiseen lukemiseen. Katsotaan saanko niiden kirjoitukset myöhemmin lentämään, sillä mielestäni blogin kirjoittaminen ei saa olla väkinäistä. 

"Rotumääritelmän mukaan suomenpystykorva on vilkas, rohkea, tarmokas ja peräänantamaton metsästyskoira. Suomenpystykorvat ovat myös hyviä seurakoiria." 
LÄHDE: WIKIPEDIA
Suomenpystykorvan rakenne on ihanteellinen metsässä pomppimiseen ja riistaeläinten hakemiseen eri maastoista. Pystykorva etsii linnun hajujälkeä maasta ja puista, jonka jälkeen koira lähtee seuraamaan linnun jättämää jälkeä. Löydettyään linnun pystykorva aloittaa toistuvan haukun, jonka tarkoitus on kiinnittää linnun huomio ja samalla kertoa metsästäjälle riistan sijainti. Iän myötä jotkin pystykorvat oppivat myös tunnistamaan linnun aikeet, jolloin koira osaa kiinnittää esim. aran ja lähdössä olevan linnun huomion takaisin itseensä muuntamalla, joko haukun tiheyttä tai vähentämällä sitä. Joskus liian innokas pystykorva voi alkaa hyppimään puuta vasten, jossa lintu majailee ja saada linnun tuntemaan itsensä uhatuksi, minkä seurauksena lintu usein lähtee.
Jos lintu jostain syystä lähtee pois, tulisi koiran lähteä linnun perään ja jatkaa sitten uudestaan haukkua. Suomenpystykorva hakee lintua metsästäjän ympäriltä noin 100-400 metrin alueelta, jotkut voivat hakea isommaltakin. Koira tekee myös usein tarkistuskäyntejä metsästäjän luona, noin 10-20 minuutin välein. 

Vaikka useimman pystykorvat ovat metsästystä varten, omasta kokemuksesta pystykorva soveltuu moniin muihinkin harrastuksiin. Manta on meillä aina ollut erittäin virkeä ja aktiivinen, joten erillaisia harrastuksia on kokeiltu. Millään tapaa muut harrastukset eivät pilaa pystykorvaa metsästyskäytössä, päinvastoin. Esimerkiksi agility vahvistaa hyvin paljon koiran jalkoja, mikä taas on erittäin paljon hyödyksi metsässä ja agility lisää myös koiran ketteryys tasoa. Jäljen ajaminen on koiralle luonnostaan helppo laji, sillä koiran hajuaisti on erinomainen. Riippumatta vuodenajasta, jälki antaa varsinkin metsästyskoiralle mahdollisuuden käyttää nenäänsä ja riistaviettiään. 
Match show:t ovat Mantalle ja minulle uusin juttu, sillä vain muutamat kerrat niissä ollaan käyty. Mutta noiden muutamien kertojen varjolla voin todeta, että pystykorva soveltuu nykyisin moneen eri harrastukseen. Manta on mätsäreissä todella rauhallinen, mutta virkeä. Alku poukkoilun jälkeen kulkee vieressä hyvin, eikä liiemmin muita koiria huomaa. Pystykorvan kanssa harrastaminen ei ole lainkaan mahdotonta. Mahdottomuus kumotaan sillä, että yrittää riittävästi ja jaksaa pelata koiran kanssa yhteen, mikään harrastus ei ole mahdottomuus, kunhan löytää koiralle sopivan oppimis tavan. Ihmisen pitää olla luova ja osata ymmärtää minkälainen tyyli omalle koiralle parhaiten sopii. Nyt syksyllä ilmottaudutaan Mantan kanssa taas "Hyvät tavat" -kurssille, mikä on aina tarpeen. Kurssilla Manta on aina vaatinut minulta tekemistä ja yhteistyötä. Josta hyvinkin olen päätellyt, että osaavat pystykorvat olla miellyttämisen haluisiakin. Eivät aina, mutta usein. Pitää silti muistaa, että suomenpystykorva on hyvin itsenäinen koira, ja koira näyttää selvästi mikä sitä kiinnostaa ja mistä se ei pidä.